Hae tästä blogista

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Porontimajoen autiotupa



Reitti ei onneksi umpihangessa pitkä eteläpuolelta kämpälle tuloon !



Kylmää oli luvassa. mutta ei haitannut :)





Tänään päätimme lähteä loman kunniaksi pienelle vaellukselle isän kanssa. Aluksi suunnitelmissa oli suunnata Riisitunturille Posioon, mutta emme olleet varmoja olisiko siellä laisinkaan talvikunnossapitoa ja toisekseen paljastui, että kämppä jossa olisimme yöpyneet on kummituskämppä. Siispä muutimme suunnitelmia.
Valitsimme kohteeksemme karhunkierroksen varrella olevan porontimajoen autiotuvan, koska kävelymatka ei ollut turhan pitkä autolta tuvalle ja kämppä on yksi harvoista tuon seudun kämpistä, joissa emme olleet vielä vierailleet.



Edellisenä iltana pakkasimme suurimman osan tavaroistamme, jotta aamulla voisimme vain laittaa tavarat autoon ja hurauttaa Kuusamoon. Matkaa on Oulusta kolmisen tuntia, joten aamulla piti nousta hyvissä ajoin ja jo seitsemän aikaan olimme liikenteessä. Ainoa pysähdyksemme matkan varrella oli Taivankosken ABC ja sekin pikainen sellainen. 
Perillä Kuusamossa olimme puoli yhdentoista seutuun.






Suunnitelmissa oli yöpyä kämpällä ja lähteä seuraavana päivänä takaisin Oulua kohti, mutta kovan pakkasen takia muutimme suunnitelmia ja teimme vain päiväreissun.
Perille saavuttuamme puimme lämpimästi vaatetta ylle sillä pakkasta oli noin -20 astetta. Isällä oli lumikengät ja minulla perinteiset sukset. Valitettavasti ensimmäisen 500 metrin jälkeen huomasimme, että suksilla ei pääse umpihangessa ylämäkeen, joten jouduin ottamaan sukset kantoon. Matka ei onneksi ollut pitkä ja taittui aika nopeasti vaikka meninkin hiukan hapoille, lunta oli kuitenkin puolisen metriä.





Perillä lämmitimme tuvan ja vaihdoimme kuivaa ylle jottei tulisi vilu. Samalla kun tupa lämpesi söimme hiukan ja kuvailimme ulkona kauniita maisemia. Ongelmaksi muodostui pieni puro, josta halusimme vettä muttemme päässeet tarpeeksi lähelle. Isä keksi kuitenkin hienon patentin ja ongelma ratkesi hetkessä.


Porontimajoen autiotupia on kaksi aivan vierekkäin. Toisen ali kulkee pienehkö soliseva joki (tai puro), joka saattaisi yöllä aiheuttaa turhia wc reissuja. Tuvat olivat suhteellisen siistejä ja kummassakin mahtuu nukkumaan noin neljä henkeä. Pihalla oli myös laavu ja tulipaikka, sekä halkovaja ja ulkokeittiö. Joen yli meni ainakin talvisin todella kauniilta näyttävä silta ja siitä tulikin otettua muutama kuva. Mieleen jäi myös se, ettei tuvalta ollut jyrävälle (joka siaitsee pienen karhunkierroksen varrella) kuin 8km, mikä on ainakin kesäisin suhteellisen lyhyt matka.




Ruokailtuamme ja lämmiteltyämme suuntasimme takaisin autolle. Molemmilla alkoi jo painaa hiukan jaloissa, joten matka oli juuri sopiva yhden päivän reissulle.
Kotimatka sujui hyvin ja kotona huomasimme, että lämpötilan vaihtelua oli matkan varrella ollut kuudentoista asteen verran. Kovimmillaan pakkanen kävi -28 asteessa ja lämpimimmillään oli -12 astetta.
Ajokeli oli koko matkamme ajan hyvä pientä liukkautta, sekä loppumatkan auraamatonta tietä lukuunottamatta.
Reissu oli kaikenkaikkiaan hieno ja varmasti menen viimeistään kesällä uudestaan, tosin silloin tuvalla voi olla muitakin, sillä karhunkierros on suosittu vaellusreitti.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti