Karhunkiertämistä ja joulun viettoa 2014

Viime vuonna joulun alla (2014) päätettiin  (ihan puskista tuli, kun piti päästä eräkämpälle), että lähdetään Karhunkierroksen varrella olevalle Siilastuvalle yön viettoon. Lähtiessä arvottiin lumitilannetta, sillä tosi erämies kävelee vaikka puolen metrin hangessa. Ei ollut suksia. eikä lumikenkiä mukana. Tilanne Oulussa oli aika lumeton, mutta kun Kuusamo lähestyi-alkoi huolestuttamaan. Lunta oli teiden varressa jo aika paljon. Perille mennään, ja mentiinkin....auto parkkiin ja olihan se jo säkkipimeä.  No Worry-otsalamput mukana ja sen valossa liikkeelle. 50 metriä ja repusta viileke poikki- mikäs nyt neuvoksi?...Nippusiteellä kiinni, sillä takaisin ei mennä vaan tuvalle mennään vaikka väkisin ! Siinä tuli Murphy mukaan jo isommalla roolilla, sillä nippusiteen katkonnassa tuli käteen tosi iso viilto puukolla-huoh, eikä ensiapuvehkeitä mukana, muuta kuin yksi sideharsorulla. Se käteen hanskan alle -pikku pakkanen ja keli aivan eräjorman parasta. Pimeässä mentiin ja fiilis oli parasta, Jyrävän kosken ääni ilmoitti, että oltiin jo tuvan lähellä. Ja kun päästiin paikalle alkoi normaalit tuvan lämmitykset ja myös nuotiopaikalle laitettiin tulet-sillä siinä vietettiin iltaa.

Koskesta hakattiin avanto ja siitä juomavesi- mutta siinäkin oli muuttujia mukana. Käytettiin juomastiana tuvan kattilaa, jossa oli jokin p..n bakteeri joka otti molemmista miehistä vallan joulupäivänä ripulin muodossa.
Istuttiin ja nauttiin nuotiolla- eihän voi olla parempaa fiilistä, olosuhteita ja paikkaa :)
Sitten illan lopuksi sisälle ennen nukkumaan menoa maailmanparannustöihin.

Aamulla käytetyt astiat pesuun koskessa, ja liikkeelle kohti autoa. Lumikenkäporukkaa tuli paljon vastaan ja pian oltiin jo autolla. Yllätys oli, että pakkanen oli kirinyt -22 asteeseen- ei ihme, että yöllä oli komea tähtitaivas :)
Mutta ehdottomasti taas mennään joulun alusviettoon 2015 !

Valmisteluja ja vaellusta !

Maanantai se on se päivä... ja siihen on viikon työt valmistellut. Silloin lähdetään kipuja poistamaan vasemmastakin kädestä. On se kipeä pitkään- sen tiedän jo edellisestä leikkauksesta. Liikerajat pienenee, mutta jos yöt saa nukkua ilman kipua-se on ihan jees :)

Koko viikon olen heitellyt tarjouspyyntöjä sisään ja tehnyt tuuraajalle asiat mahdollisimman helpoksi. Onko se (?)- paskat - siihen voi vain tuuraaja vastata..Tiukkaan tilanteeseen jätin ukon- kohde alkamassa ja aivan helkutisti on tarjouspyyntöjä heitetty sisään. Kunhan klousaa, olen tyytyväinen ja hommat rullaa.

Pieni Tuomivaara vaellus

Sattui siihen kesän loppumetreille. eikä pitänyt olla kyllä hellettä.
Ukkohalla- hieno paikka, mutta ei sen reitin pitänyt alkaa heti 40 min pystysuoraa nousua (ja oli lämmin)

Siitä sitten lähettiin reissun päälle-oikea suunta :who knows?

Alkupätkä oli tosi tylsä, mentiin jotain pirun ladun pohjaa pitkin ja erätunnelma kaukana. Mutta sitten, alkoi lyyti kirjoittaa, sillä hiihtoporukka jätettiin taakse ja alkoi Maisemat.

Kivijuttuja kilometrin verran ja matka jatkui,,,ja oli lämmin..tultiin Syväjoen varteen ja luultiin, että laavu oli siinä joen varrella.mutta paskat oli lyöty kankaalle, niin huonoon paikkaan ettei tosikaan,,

Loppumatka tosi hyvällä kankaalla ja odotusarvot korkealla oli komulanköngään putoukselle.

Anyway- 17,5 km - ei helppo päiväkävely. Vaatii kuitenkin kuntoa, sitkoa ja lämpimällä ilmalla nestettä ja vielä (above all) hyvää seuraa :)

Myöhäiskesän metsästystä

Muutama viikko jo ollut hellettä. Järkyttävän lämmintä kun kävelee jokivartta ja suolla. Upottaa, upottaa-tänäänkin vedin suosilmäkkeeseen kun olin niin väsynyt etten ollut hereillä. Yksin on tympeä. Aiemmin on ollut kaveri vaeltaessa, ja metsähommissa, mutta nyt ei ollut. Vakiokaveri jossain ja omakaan tyttö ei päässyt. Jokivartta kävelin, kun mennessä mietin kumpaa puolta lähden kulkemaan. Kierto toiselle puolelle hankalalla polulla ainakin 3 km-joku tehnyt kelkalle sillan.. ja kauas!
Heinurin sinne pudotin, mutta en päässyt sitä ottamaan omalta puolelta-eli kierrä, kierrä (siinä pirun seisovassa helteessä) 3 km. Ei auta-tein merkkiristin ja siihen lumpeenlehden mistä lähdin/ammuin ja sillä paikka löytyikin  tunnin päästä (kun sinne pääsin). Hain, ja hain-lumpeita niin pirusti, toivo jo meni ja ajattelin, ettei se sittenkään ole oikea paikka. Menin pidemmälle kohti suota ja kun aukesi suolle aukea- vielä päätin mennä takaisin-en luovuta vaan löydän. Kävelin siihen missä sen ajattelin olevan- ja bingo (!) siinähän se oli-oli koko ajan ollut, en vaan ollut huomannut lumpeilta!
Teleskooppivapa esiin ja sillä yrityksiä ja PASKAT kaikki lumpeet siinä uistimessa kiinni. Ja helvetillinen hiki ja hyttysiä mahdoton määrä- mutta...en hermostu!
Kikka kutonen- koivu nurin ja sillä uutta yritystä. No nyt-tarttui ja tuli rantaan.
Siinä on maistiaisia... harmi, etten näitä ehdi enempää pyytää Käsi lähtee operaatioon ja siihen ollaan valmistauduttu.
Takaisin pitää kävellä anyway- puoli tuntia menee kun pääsen kelkkasillalle ja siinä sorsa saa lihat irti kropasta. Ei sitä hommaa kotiin. Onneksi nestettä mukana reilusti, sillä siitä puoli tuntia autolle.
Ehkäpä viimeinen metsästysreissu leikkuun takia tälle syksylle, saa nähdä :)