Myöhäiskesän metsästystä

Muutama viikko jo ollut hellettä. Järkyttävän lämmintä kun kävelee jokivartta ja suolla. Upottaa, upottaa-tänäänkin vedin suosilmäkkeeseen kun olin niin väsynyt etten ollut hereillä. Yksin on tympeä. Aiemmin on ollut kaveri vaeltaessa, ja metsähommissa, mutta nyt ei ollut. Vakiokaveri jossain ja omakaan tyttö ei päässyt. Jokivartta kävelin, kun mennessä mietin kumpaa puolta lähden kulkemaan. Kierto toiselle puolelle hankalalla polulla ainakin 3 km-joku tehnyt kelkalle sillan.. ja kauas!
Heinurin sinne pudotin, mutta en päässyt sitä ottamaan omalta puolelta-eli kierrä, kierrä (siinä pirun seisovassa helteessä) 3 km. Ei auta-tein merkkiristin ja siihen lumpeenlehden mistä lähdin/ammuin ja sillä paikka löytyikin  tunnin päästä (kun sinne pääsin). Hain, ja hain-lumpeita niin pirusti, toivo jo meni ja ajattelin, ettei se sittenkään ole oikea paikka. Menin pidemmälle kohti suota ja kun aukesi suolle aukea- vielä päätin mennä takaisin-en luovuta vaan löydän. Kävelin siihen missä sen ajattelin olevan- ja bingo (!) siinähän se oli-oli koko ajan ollut, en vaan ollut huomannut lumpeilta!
Teleskooppivapa esiin ja sillä yrityksiä ja PASKAT kaikki lumpeet siinä uistimessa kiinni. Ja helvetillinen hiki ja hyttysiä mahdoton määrä- mutta...en hermostu!
Kikka kutonen- koivu nurin ja sillä uutta yritystä. No nyt-tarttui ja tuli rantaan.
Siinä on maistiaisia... harmi, etten näitä ehdi enempää pyytää Käsi lähtee operaatioon ja siihen ollaan valmistauduttu.
Takaisin pitää kävellä anyway- puoli tuntia menee kun pääsen kelkkasillalle ja siinä sorsa saa lihat irti kropasta. Ei sitä hommaa kotiin. Onneksi nestettä mukana reilusti, sillä siitä puoli tuntia autolle.
Ehkäpä viimeinen metsästysreissu leikkuun takia tälle syksylle, saa nähdä :)