Hae tästä blogista

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Eräkämpällä

Lähdettiin koronaa pakoon metsästysseuran eräkämpälle
Miikan kanssa. Oli lauantai ja aurinko paistoi komeasti
taivaanrannassa. Ei ollut huolena mielessä maailmassa
jylläävä koronavirus Metsästysseuramme eräkämppä
on Juorkunassa Utajärven ja Puolangan välissä. Olimme näissä
kämpissä olleet jo aiemminkin useamman kerran. En enää
itse metsästä, mutta olen halunnut jäsenyyden pitää seuraan.
Tien päässä seuralla on 2 kämppää ja molemmissa jopa saunat.
Makuupussin levitimme taas siihen kämppään, jossa on
parempi sauna ja grillikatos. Auton saimmekin yllättäen
kämpän eteen, silläalueella oli käynnissä metsätyöt.
 Olimme tätä reissua odottaneet, sillä olihan
tämä jo muodostunut perinteeksi, jolloin osallistujia oli
ollut välillä enempi tai vähempi.


Eräkämppä


Grillikatos


Kämppä sisältä-erämiehille sopivat olosuhteet

Noin kahden aikaan saimme tuvan pesään tulet-
ja siitä kämpän lämmitys alkoi.

Kämppää lämmitimme muutaman tunnin ja
saavutimme sopivan lämpötilan noin 20 astetta.
Soitimmi puhelut kotiin,että kaikki on hyvin
 ja lähdimme tarkistamaan,että onko kaivossa vettä?
Kaivossa oli vettä, josta saimme vedet saunaan ja seuraavalle aamulle.
Iltapäivä jatkuikin saunan lämmityksellä ja 
laitoimme tulet grillikatoksen nuotiopaikalle
ruuan laittoa varten.




Ruuaksi laitoimme pyöreitä perunoita ja poron käristystä
valkosipulivoissa. Sen jälkeen pesimme astiat
ja tulimme tupaan istumaan iltaa
.

Herätttin aamulla aurinkoiseen ilmaan, ulkona oli
5 astetta pakkasta. Tupa ei ollut viilennyt kovinkaan
paljon, sillä sisällä oli reilusti plussan puolella. Kun
ei kiire ollut mihinkään,kuuntelimme radiota sängyssä
makuupussissa. Jossain vaiheessa alkoi kahvihammasta
 pakottamaan ja nousimme ylös lämmittämään 
pirttiä. 



Illan saunanlämmitystä helpotti, kun
saimme kaivosta vedet. Viime vuonna jouduimme
lumesta sulattamaan saunomisvedet.
Aamupesun jälkeen tyhjensimme kiukaan
vesiastian. 
Kävimme kokeilemassa miten hanki kantaa
ilman lumikenkiä- ei kantanut...
Ruuaksi laitoimme Real Turmatin jotakin chili-
pohjoista retkilounsta, joka kieltämättä
ei meidän suussa sulanut. No sillä nälkä
lähti kuitenkin. Sittenhän se koitti jo kotiin
lähdön aika. Mukavaa meillä oli ollut.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti