Mamanasalo ja Makkaraniemi
Jo monena vuotena olemme käyneet avaamassa
kesäretkeilykautta Oulujärven Manamasalossa
ja siellä nimenomaan Makkaraniemessä.
Makkaraniemi on nimensä mukainen-niemi salmessa.
Jo monena vuonna on meitä ilmat suosineet, kuten
nytkin. Ja aina on ollut jääkiekon MM-kilpailut
menossa...
Savuimme perjantai-iltana Manamasalon leirintäalueen
portille, johon auton jätimme. Tavarat pakattiin
rauhassa ja oli lämmintä. Taisi olla noin +20 astetta,
kun siitä taipaleelle lähdettiin.
Makkaraniemeen pääsee kahtakin reittiä, mutta me
valitsimme sen kauniimman reitin. Kävelimme pohjoispuolta
pitkin. Sillä polulla on hienot näköalat järvelle ja välillä
ollaan aika korkealla, kun eroosio on syönyt harjua.
Joku vuosi sitten oli vielä järven pohjoispuolella
(ison selän puolella)
jäätä kun uimme sulana olevalla Kaaresjärvessä joka
on osa Oulujärveä.
Matka ei ollut pitkä itse Makkaraniemeen (3,6 km) ja meni
nopeasti.
Olimme varustautuneet kolmella majoitteella reissuun.
Mukana meillä oli Haltin 3-hengen teltta, yhden hengen
tunnelliteltta ja laavuteltan olimme ottaneet
mukaan varusteita varten. Eihän näitä pidemmälle
reissulle viitsisi noin montaa kuljettaa, mutta
kun matka oli lyhyt, niin silloin mentiin näillä.
Perille kun päästiin ihasteltiin ilta-aurinkoa hetken ja
aloitettiin leirin teko. Oli meillä suunnitelmissa käydä
uimassakin vielä illan päälle, mutta aikaa kuitenkin kului
leirin tekoon ja se sitten jätettiin käymättä.Ilta kului mukavasti
ruokaillessa ja seuratessa luonnon tapahtumia. Tuossa paikassa
ei tarvitse yksin kulkiessaankaan olla yksin,
sillä siellä on vilkasta lintujen liikettä.
Aamulla minä taisin herätä ensimmäisenä...kuumuuteen.
Aurinko paistoi kuumasti ja kuumensi teltankin niin, että
päätin nousta ylös. Sakke ja Miikkakin nousivat pian
ja sitten otettiin se talviturkki pois. Kylmäähän se Oulujärven vesi
on vielä toukokuussa! Aamupalat syötiin ja suunniteltiin kalastusta.
Leiripaikan edessä on sopiva syvänne, josta olemme
aiempinä vuosina saaneet hyvin haukea. Muutama tunti kalasteltiin
ja tällä kertaa ei ollut hauki syönnillään vaan saimme vain yhden hauen.
Ruuan teimme Makkaraniemen takkatuvalla.
Sen jälkeen Sakke ja Miikka lähtivät käväisemään autolla
hakemaan sinne unohtunutta virvoitusjuomapulloa.
Minä taasen istuin ihan niemen kärkeen ja seurailin lintujen puuhia.
Ja järvikin oli tyyntynyt melkein rasvatyyneksi. Voi että oli
hyvä olla ihan ja vaan katsella ja olla.!!
Ilta-aurinko oli kyllä mykistävä!
Sunnuntaiaamuna olikin sitten jo tuulisempi päivä.
Heti noustuani irroitin tarpin laavuteltan päältä,
ja vähän ihmettelin kun ei ollut lähtenyt siinä tuulessa lentoon.
Sitten taas aamutoimet ja alkoikin jo leirin purku ja lähtö takaisin
Hyvin kului viikonloppu ja sää oli jälleen kerran
erittäin suosiollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti